Sunday, May 15, 2016

Hurraa Handelsbanken!

Jokainen varmaan tajuaa että tuo otsikko on sarkasmia! Pankin kanssa toimiminen on ollut jotain aivan uskomatonta tämä pari viikkoa! Puolitoista viikkoa mulle hoettiin että tule käymään konttorilla, koska viiteen kertaan sanottu “minä olen Espanjassa” oli vain liian vaikea ymmärtää. Kysyin “mitä minä teen?” mutta siihen ei vastattu koskaan. Kysyin voiko valtakirjalla joku allekirjoittaa mun uuden kortin hakemuksen ja vastaus oli että valtakirjalla joku voi Suomessa nostaa mun tililtä rahaa. Sehän se auttaisikin mua paljon… Lopultakin viikon kuluttua sain ne lähettämään mulle tunnusluvut nettipankkiin, ne tosin eivät ole vielä saapuneet koska kiertävät mun Suomen osoitteen kautta. Sisko soitti sekä asiakaspalveluun että suoraan mun konttoriin ja älysi kysyä onko niillä jotain toimintaa Espanjassa. Ja kappas vain, on! Eli mulle lopultakin, viikko ja 5 päivää tapahtuneen jälkeen, tilattiin uusi kortti! Sen pitäisi olla heidän konttorillaan alkuviikosta, josta lähettävät sen konttoriinsa Marbellaan, josta mun pitää se hakea. Jostain syystä uusien lukujen ja kortin lähettäminen mun Suomen osoitteeseen ei ole mahdollista, vaikka tähän asti se on tehty pankin puolesta automaattisesti. Selitystä tähän mulle ei ole annettu. Kolmesti piti kysyä mihin voin tehdä valituksen ennen kuin vastasivat siihenkään. Pankkini on siis Handelsbanken, ihan vain varoituksena kaikille. He kysyivät multa että onko mulla tiliä ja korttia toisessa pankissa, no ei ole mutta kohta on! Onneksi mulla on passi jolla voin todistaa kuka olen. Mutta eipä sitten yhtään vaikeammaksi olisi voinut mennä… tai olisi jos olisin ollut täällä yksin eikä siskoa Suomessa! Sisko on siirtänyt naapurin tilille rahaa ja se on sitten nostanut mulle. Maailman isoimmat kiitokset menevät siis näille kahdelle henkilölle! 💞

Eli hyvällä säkällä, jota mullahan on viime aikoina ollut niin paljon, korttini voisi olla jo perjantaina noudettavissa Marbellasta. Olen ajatellut että siellä olisi kiva käydä joten tuleepa sekin hoidettua samalla. Omasta pankistani kysyin että pitääkö sinne aikaa varata mutta eivätpä tietenkään vastaa. Laitan siis viestiä suoraan Marbellaan konttoriin, jos siellä vaikka tunnettaisiin asiakaspalvelun käsite.

Puhelinkin mulla on taas toiminnassa ja se on piipannut ahkerasti! 😁
Jostain syystä numerot eivät ole kopioituneet joten menetin kaikki yhteystiedot, taas (viimeksi tammikuun alussa sama juttu kun edellinen puhelin hajosi). Joten pistäkää numeroita tulemaan jotka eivät vielä ole laittaneet! Mielellään Whats appilla tai Facebookin kautta. Tuossa puhelimessa takakamera ei oikein toimi joten kuvia ei nyt pahemmin ole tulossa, sori...

Edellisen postaukseni jälkeen sain kavereilta muutamia viestejä joissa kyseltiin vähän tarkemmin, etenkin kenestä se biisi Auringon lapsi mulle tällä hetkellä kertoo. Vastaus on ei kenestäkään. Se biisi ei ole koskaan tarkoittanut mulle ketään henkilöä, vaan ennemminkin omaa olotilaa. Sitä että kun aamulla herää, tuntee olevansa juuri oikeassa paikassa ja tasapainossa itsenä kanssa. Aurinko ja valo ovat sisäistä hyvää oloa, eikä niitä saa kenestäkään ulkopuolisesta ihmisestä vaan ihan omasta itsestään. Kuvaavasti viikon sateiden ja viileän kelin jälkeen nyt täällä taas aurinko paistaa ja olen jo muutamia päiviä ollut itsekin paljon paremmalla fiiliksellä. Päätin silloin, kun tämän blogin aloitin, että en kirjoita tänne vain happy happy joy joy, koska ei siinä olisi mitään järkeä ja se olisi valheellista. Kirjoitan kaikista tuntemuksistani suoraan, ja olen muutenkin tunteella elävä ihminen. Jos joku loukkaa mua, näytän sen myös. Nuorempana en näin tehnyt ja se oli todella kuluttavaa teeskennellä että ei tässä mitään. Onneksi hyvät fiilikset ovat reilusti voitolla! ☺

Jälleen on sellainen olo että töitä voisin täältä etsiä ja palata syksyllä… tai elokuussa kunhan olen Suomessa käynyt hoitamassa tädin ja kummitädin velvollisuuksia rippijuhlissa.

Viime päivät on naapurin kanssa tehty mojitoja (ai hitto että tuli hyvää…), käyty Malagan taiteiden yössä (liikaa porukkaa) ja katseltu lätkää, ja vietetty tyttöjen iltoja.👧 Tänään suunta Torremolinosiin peliä katsomaan. Toivottavasti Marbellasta saan muutaman kuvan seuraavaan postaukseen! 

Thursday, May 05, 2016

Voro iski

Viime viikonloppuna Fuengirolassa oli Feria Internacional de los Pueblos, ja torstaina lähdettiin sinne naapureiden kanssa. Juomaa virtasi vähän turhankin reippaasti ja viimeinen juna meni ajat sitten kun vasta kahden jälkeen päästiin edes feria-alueelle. Suomi-osastolla jatkettiin shottien voimalla (koska shottien vetäminen on aina hyvä ajatus) ja niinhän siinä kävi että käsilaukkuni varastettiin. Se oli mun vieressäni eikä siinä kohdassa ollut juuri edes ihmisiä mutta eihän siihen tarvita kuin yksi. Siinä meni avaimet, rahapussi ja kännykkä, ja harmittavasti mun ihana Desigualin käsilaukku! Sinällään ihme, että tämähän oli eka kerta kun mulla koskaan reissussa varastetaan yhtään mitään. 

Kaverin kanssa oltiin takaisin kämpillä vähän ennen seitsemää aamulla ja onneksi täällä oli vara-avaimet. Kuoletin sim-kortin ja pankkikortin ja verkkopankin (tiedän, tyhmää pitää lompakossa mukana niitä tunnuslukuja). Lainapuhelin on matkalla Suomesta (kiitos siskon ja pikkuisen kummipojan jonka vanhan puhelimen saan), ja uusi sim on myös matkalla. Se tosin kiertää Varkauden kautta koska eivät lähetä ulkomaille. Pankin kanssa asioiden hoitaminen onkin sitten ollut aika tuskallista. Eivät lue viestejä koska vastaavat että tule käymään konttorilla, en saa neuvoja mitä voin tehdä, eivätkä vastaa mun kysymyksiini. Nyt on mennyt melkein viikko eikä uusia tunnuksia tai korttia ole tulossa edes. Pankin vaihto siis taitaa olla ajankohtainen…

Onneksi on ystävä joka lainasi rahaa ja sisko laittaa tänne rahaa tulemaan. Huomenna soitan pankkiin ystävän puhelimesta ja yritän saada asiaan jotain selvyyttä. Ja yritän pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä puhelimessa, saa nähdä miten se onnistuu 😁. Kunhan pääsen käsiksi tiliini, vuorossa on kunnon shoppailupäivä! Naapureita vaihtuu nyt aika tiuhaan tahtiin eikä tässä ole kohta enää montaa suomalaista, etenkään kesäkuussa! Olen alkanut todella pohtia haluanko jäädä tänne pidemmäksi aikaa vai en. Siltähän tuntui vielä vähän aikaa sitten että täällä voisi olla pidemmän aikaa, mutta mieli on alkanut kääntyä jo muualle. Ehkä mä odotan että olen nukkunut kunnolla ja saanut järjestettyä asiat, ja pohdin sitten vasta enemmän tätä. Vaikka olenhan mä tunnettu nopeista liikkeistäni 😁.

Kaikkea ikävää on ollut viime aikoina, aallonharjalta menty aallonpohjalle, siis muutakin mitä nyt en jauha sen tarkemmin. Kaikesta selvitään joku päivä, aika helpottaa suruja ja murheita. Kaikki ovat kokemuksia, huonotkin, joskus vain saa ikäviä muistutuksia elämästä ja ihmisistä ja siitä mitä kannattaa tehdä ja keneen voi luottaa ja keneen ei. Valitettavasti nämä asiat tietää yleensä vasta jälkikäteen. Viime päivät mulla on siis ollut kaikkiaan erittäin huonot fiilikset ja olen nukkunut todella heikosti. Krooninen insomnia on melkoinen bitch! On aika ottaa siis viikon nappikuuri jotta saan nukuttua ja jotta elämä taas voittaisi. Juuri sopivasti on vielä vähän sateistakin ollut eilen ja tänään.

Tässä yhden biisin sanat. Jostain syystä tämä biisi on AINA saanut mut itkemään, jotenkin se vain kolahtaa. Jos haluatte kuunnella, löytyy Youtubesta tuosta https://m.youtube.com/watch?v=B89ONcp3GrU

Biisi on siis Make Tommila - Auringon lapsi

Synnyin kirkkaassa vedessä
Suuren metsän keskellä
Yksin ihmettelin
Asuin pimeässä metsässä
Suuren kiven sisällä
Yksin pelkäsin

Olenko auringon lapsi
Kun siitä yöllä unta nään
Vai olenko pimeän vanki
Ja pimeääni jään

Puut ovat täällä turvanani
Metsän marjat ruokaani
Mutta valon haluan
Valon joka joskus pilkistää
Ja unesta minut herättää
Mikä, kuka se on

Saavu jo valo
Sano sua rakastan
Kuinka kauan vielä yksin
Täällä odotan

Tule ja tuo lämmin säde metsääni
Tiedän sinä olet ainut ja pääset mun sisääni
Tuoko se aurinko josta unessa kerrottiin
Jää ainakin pieni toive että yhdessä herättäisiin

Hyräilen hiljaa yksinäni
Toivoen kuulet ääneni
Äänen pienen hiljaisen
Jos sen kuulet tule loistaen
Luo kotikiven sammaleisen
Minun poloisen

Olenko auringon lapsi
Kun siitä yöllä unta nään
Vai olenko pimeän vanki
Ja pimeääni jään

Saavu jo valo
Sano sua rakastan
Kuinka kauan vielä yksin
Täällä odotan
Tule ja tuo lämmin säde metsääni

Tiedän sinä olet ainut ja pääset mun sisääni
Tiedän sinä olet ainut ja pääset mun sisääni
Tiedän sinä olet ainut ja pääset mun sisääni

Tiedän sinä olet ainut