Asettuminen ja sekalaisia ajatuksia

Kaksi viikkoa takana ja olen vähitellen asettunut. Kaupoista on löytynyt kaikki tarvittava eikä mitään ongelmia ole tullut eteen. Muiden asukkaiden kanssa on tullut muutamia sanoja vaihdettua, tai lähinnä he ovat tulleet mulle esittäytymään ja juttelemaan kun minä olen möllöttänyt tyypillisenä epäsosiaalisena itsenäni. Välillä oli viileämpiä ja pilvisiä päiviä ja ehdin jo tylsistyä, mutta tänään on ollut oikein kesäinen päivä. Siispä otin bussin kohti Torremolinosta. Bussit menevät tästä ihan läheltä, ja hinta on niinkin kova kuin 1,65 €. Mulle tuli jo mieleen että kun tämä Churrianan raitti on jo parissa viikossa tullut tutuksi, eikä elämä tällä kylällä ole kovin vilkasta, että mitä jos keväämmällä siirtyisi vilkkaampiin maisemiin. Bussin lähestyessä Torremolinosta tajusin että EI! Hotellia hotellin perään, souvenirs, sex shops, english breakfast, valioliigaa jne. Korkeita hotellirakennuksia, täysin persoonattomia, ei sisältöä, ei tunnetta. Menisi siellä just viikon löhöloma mutta ei enempää. Skippasin keskustan erittäin nopeasti ja siirryin rantakadulle, joka on oikein nätti! Rantaravintolat suurelta osin ovat vielä kiinni, mutta löytyi onneksi yksi josta sain tortilla espanolan. Ranta on upea, monta kilometriä hiekkarantaa. Sesonkina varmasti tupaten täynnä, mutta nyt sopivan rauhallinen meikäläiselle. Huhtikuussa saan siellä varmaan jo paniikkikohtauksen... Olin todella onnellinen kun pääsin takaisin Churrianaan, rauhalliseen andalusialaiseen kylään, josa naapuritalon papparainen tervehtii aina kun näkee mut parvekkella. Haluan oppia espanjaa, jotta voisin käydä jotain keskusteluja hänen kanssaan. Toistaiseksi olen osannut sanoa vain että olen Suomesta ja hyvää kuuluu. Se keskustelu oli aika lyhyt. Toistaiseksi olen enimmäkseen levännyt ja vieläkin huomaan olevani aika väsynyt. Siltikin olen jo alkanut katsella että mitäs täällä voisi tehdä espanjan opiskelun lisäksi (jota en siis vielä ole edes aloittanut). Couchsurfing-tapaamisia on Malagassa, ja niihin aion mennä johonkin mukaan tapaamaan paikallisia ja expateja. Laitan vielä kännykästä joitakin kuvia, ensin muutama kuva Churrianasta ja sitten Torremolinoksesta. Vai Torremolinosista? Nuo punaiset kukat ovat tältä samalta kadulta, ihan parin talon päässä, ja ihailen niitä joka kerta kun kävelen siitä ohi, eli oikeastaan joka päivä. Ja tässä kuvia rantakadulta, joka pohjoisessa päättyy mun "lähirannalle" parin kilometrin päähän. Mukana myös kuva siitä mitä tarkoitin kun kirjoitin hotelleista.

Perillä!

Malagassa ollaan! Tai tarkemmin sanottuna Churrianassa mutta Malagaan tämä kuuluu. Lennot olivat ihan suht ajallaan. Nukuin edellisen yön tosi huonosti joten olo oli tosi huono koneessa. Onneksi toisella lennolla, Kööpenhaminasta Malagaan, sain hieman nukuttua ja sen jälkeen olo oli paljon parempi. Lento kun lähti Helsingistä niin tuli sellainen "nyt sitä mennään" tunne. Saavuttuani Malagaan hymyilin kuin idiootti kun oli niin lämmin! Asunnossa on kaikki tarvittava ja kaikki toimii. Ensikohtaamiseni kaasuhellankin kanssa sujui yllättävän kivuttomasti. Muistin jopa kokkaamisen jälkeen sulkea kaasun. Mulla on ihanan iso parvekekin! Siltä on tosin näkymät suoraan naapuritaloon. Tässä talossa asuu tällä hetkellä suurin osa suomalaisia ja aulasta löytyy suomalaisia kirjojakin. Ja sauna löytyy! Tänään olen kierrellyt lähinaapurustoa ja hain vielä lisää tavaraa kaupasta. Lähimpään kunnon markettiin on noin kilometri vain matkaa. Ihanaa ostaa tuoreita hedelmiä ja vihanneksia! Ja ostin pienen pullon cavaa joka on suunnitelmissa korkata illalla. Läheltä löytyy mm. McDonalds, Burger king ja Ikea. You know, ne perinteiset espanjalaiset. Telkkarista en ole löytänyt kuin dubattuja ohjelmia. Vähitellen alkaa iskostuman että nyt sitä ollaan Espanjassa. Seuraava ajatus oli että mitäs nyt. Tässäkö tämä nyt on. No ei sentään, Andalusiassa riittää tutkailtavaa, saati sitten kun lähtee vielä vähän pidemmälle. Minä taas hötkyilen heti ties minne vaikken ole vielä edes kokonaan rinkkaani purkanut. Järkevä ihminen olisi ennen lähtöä varmistanut että mukana on oikea piuha, jolla saa kameran liitettyä tablettiin. Minä sen sijaan olen napannut ties minkä piuhan, joka ei sovi kameraan eikä tablettiin. Siispä joudutte tyytymään kännykällä otettuihin kuvin, jos saan niitä liitettyä tänne jotenkin... Terveisin tekniikan ihmelapsi. Viikonloppuna ajattelin lähteä käymään Torremolinosissa ja ehkä Malagassa. Tästä läheltä menee busseja joka suuntaan eikä junallekaan ole pitkä matka. Torremolinos on myös kävelymatkan päässä. Sen verran epänomadi muuten olen että ostin kentältä lähtiessäni mukaan pussillisen salmiakkia!

Lähtö lähestyy

Huomenna aamulla on lopultakin lento, toivottavasti. Lunta pyryttää taivaan täydeltä ja tänään joitakin lentoja on peruttu ja monta lentoa on ollut myöhässä. Myöhästyminen ei haittaa koska mulla on reilut 3 tuntia aikaa Kööpenhaminassa. Kelin puolesta on siis täydellinen hetki lähteä vähän lämpöisempään. Pidetään peukkuja ettei aamulla mun lentoa ole peruttu ainakaan! Tänäkin aamuna oli aikainen herätys ja lähdin kohti Helsinkiä. Bussikuski totesi että olet vissiin tuota ennenkin tehnyt kun heitin rinkan selkääni. Ehkä joskus joo… 😃 Huomenna on sitten herätys klo 4. Yikes. Tiedättehän miten rakastan aikaisia aamuja. Tavaraa mulla on mukana tosiaan vain rinkallinen, sen paino on noin 16 kg. Talvivaatteita ei lähde mukaan kuin pipo ja hanskat eikä ole suunnitelmissa käyttää niitä hetkeen. Nyt kun olen lentokenttähotellissa niin lopultakin alkaa vähän tuntua siltä että kohta mennään! ☺ Seuraavan kerran päivitän sitten Malagasta!

Koditon ja työtön :)

Sain kuin sainkin asuntoni tyhjennettyä ajoissa ja lähdin samana päivänä paikkakunnalta siskon luokse. Olen viettänyt jokusen päivän siskon luona, jossa olen tälläkin hetkellä, ja käynyt moikkaamassa ympäri Suomea muutamaa kaveria. Lähtöön on vain pari päivää, tiistaina menen jo Helsinkiin ja keskiviikkoaamuna on lento Malagaan. Nämä viime päivien pakkaskelit tosin sai mut harkitsemaan että voisikohan sitä lentoa hieman aikaistaa... :D Vielä en varmaan tajua että lähdössä olen ihan just, koska ei tunnu oikeastaan miltään! En ole sen tarkemmin edes pakannut, itse asiassa en ole edes vielä selvitellyt vähiä tavaroitani että mitä otan mukaan ja mitä jätän siskon luokse. Ehtiihän tässä huomennakin. Nyt olen keskittynyt koirien ja kissojen paijaamiseen (eli siihen mikä oikeasti on elämässä olennaista). Ehkä vasta perillä oikeasti tajuan että nyt sitä ollaan ihan muualla. Puhelinkin otti ja kuoli, ja samalla hävisi KAIKKI yhteystiedot. Eli mikäli sinulta löytyy mun numeroni, ja haluat että mulla on jatkossakin sun numerosi, laita viestiä tulemaan. Aion pitää saman numeron myös reissun aikana, koska tulen hoitamaan pääasiassa yhteydenpidon Facebookissa tai sähköpostilla. Kaikenlaisia ajatuksia kuitenkin pyörii päässä, lähinnä että missä haluan käydä siellä ollessani. Tietysti lähikaupungeissa, mutta olisihan sitä kiva käydä myös Portugalissa, Gibraltarilla ja Marokossa piipahtamassa. Kesäkuuta en ole ajatellut muuta kuin ehkä tulen sieltä maata pitkin pitkän kaavan mukaan, noin 4-5 viikkoa voisi käyttää siihen matkaan. Itseni tuntien saatan kuitenkin löytää itseni muutaman viikon päästä ihan jostakin muualta. :) Elämä on elämistä varten.